Maaseututunnelmaa vuosisatojen takaa

JuhlaMummolan historia

Krookilan JuhlaMummolan juuret ulottuvat vuosisatojen taakse historiaan. Krookilan tila mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1490, jolloin se kuului Turun tuomiokirkkorovastille. Kruununtalona Krookila oli vuonna 1577, jolloin se lahjoitettiin ”ikuisiksi ajoiksi” Juhana III aviottomalle tyttärelle Sofia Gyllenhielmille. Itsenäiseksi tilaksi Krookila lunastettiin vuonna 1729. Raision kaupunki on omistanut tilan vuodesta 1965 lähtien.

Päärakennus on rakennettu kolmessa eri vaiheessa; kaksi kamarilla varustettua tupaa on yhdistetty toisiinsa siirtämällä pihalta hirsinen rakennus näiden väliin kellarin päälle ja lisäämällä laudasta rakennettu kuisti. Näin syntyi maaseudulle tyypillinen parituparakennus – tupa, kamari ja sali -yhdistelmä.

Pihapiiriin on alkujaan kuulunut päärakennus, kellari, syytinkitupa kaksoisaitalla, luhti, talli, navetta, aitta, tuulimylly ja traktorivaja sekä yhdistetty puu- ja kärryvaja. Vanhimmat osat ovat peräisin 1800-luvulta, mahdollisesti jopa 1700-luvulta.

Krookilan maat käsittivät 1900-luvulla 58 hehtaaria – Tästä alasta peltoa oli 26 hehtaaria. Tällä vuosisadalla Krookila oli maanviljelys- ja karjataloustila. Vuosisadan alussa tilalla harjoitettiin myös kalastusta.

Nykyisin Krookilan miljööksi on haluttu palauttaa vuosisadan vaihteen umpipihaympäristö, jonka puitteissa järjestetään erilaisia juhlia, näyttelyitä ja työnäytöksiä. Kotiseutukeskuksen tavoitteena on toimia perinteen välittäjänä ja tarjota elämyksiä aidossa historiallisessa ympäristössä.